Puheet

Rajamäen uimahalli

Rajamäen uimahallin peruskorjausta ja laajennusta käsiteltiin tällä kaudella kunnanvaltuustossa 9.12.2009, jolloin päätökseksi tuli 5,3 milj. euron laajuinen korjaus ja laajennus. Tästä päätöksestä huolimatta Rajamäen Uimahalli Oy:n hallitus päätyi esittämään 11,5 milj. euron laajennusta, joka tuli valtuustossa hyväksytyksi 16.11.2011. Päätös ei kuitenkaan ole toistaiseksi lainvoimainen, eikä sen toteutus siten ole voinut edetä. Alla pöytäkirjoista poimittuja käsittelytietoja sekä puheeni 9.12.2009.

Kv 16.11.2011:

§ 115 VUOSIEN 2012 - 2014 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ SIIHEN SISÄLTYVÄT INVESTOINTIHANKKEET 

YLIN PÄÄTÖKSENTEKO (s. 46-52)

Valtuutettu Handolin esitti Laukkasen kannattamana s. 46 Rajamäen Uimahalliin liittyen seuraavaa: Rajamäen Uimahallin laajennus toteutetaan Nurmijärven kunnan talousarvion 2011 s. 128 mukaisesti (valtuusto 9.12.2009) toteutusvaihtoehto B:n mukaan.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja määräsi seuraavan nimenhuutoäänestyksen:

 jaa = kunnanhallituksen esitys

ei = Handolinin esitys

Äänestyksen tulos:

jaa 30 valtuutettua

ei 21 valtuutettua

(liite 1).

- Rajamäen uimahallin 11,5, miljoonan euron laajennuksen kannalla olivat seuraavat läsnäolleet valtuutetut:

KOK: Holm Tuija           KESK: Korhonen Virpi          SDP: Aatela Elli               PerusS: Arteli Tero

        Jalava Markku                 Kuitula Nina                      Helminen Olli                       Niinistö Jussi              

        Kainulainen Martti            Mikkola Pertti                    Markkanen Aulikki               Viitala Elina                  

        Kirkkari Göta                   Pellinen Seppo                  Peltonen Juha               

        Kopteff George                Sivula Tapio                      Sinisalo-Katajisto Petra

        Lompolo Kirsi                   Tapiolinna Maiju

        Muuri Reijo                      Toivonen Kallepekka    

        Mäkelä Outi

        Schildt Markku                                                VAS: Toikkanan Hannu

        Suominen Kaisa                                                      Vertti Pirkko

        Vainio Jari

        Valimaa Markku

        Vaulamo Petri

- Saman valtuuston (9.12.2009) päättämän 5,3 miljoonan  euron peruskorjauksen ja laajennuksen kannalla olivat seuraavat läsnäolleet valtuutetut:

KOK: Hägg Arto              KESK: Handolin Kirsti          SDP: Laakso Tapio       VIHR: Haaranen Tarja

        Köppä Lassi                      Jokinen Minna                  Lepolahti Harri               Kopsala Marita

        Niemi Hanna                     Kalmi Petri                                                          Laukkanen Sirkku

         Räty Virpi                        Paulanto Kaisu                                                     Meros Päivi

                                               Pihko Jukka                                                         Meros Timo

                                               Rantala Sirpa  

                                               Ruoti Hannele           KD: Haapalainen Johannes

                                               Salonen Tarja

                                               Viljakainen Juhani

Valtuusto hyväksyi tältä osin kunnanhallituksen esityksen. Eriävän mielipiteen jättivät valtuutetut Handolin, Kalmi, Laakso, Laukkanen, Lepolahti, Pihko, Rantala, Salonen ja Viljakainen. Näistä Handolin, Laakso ja Lepolahti jättivät asiasta vielä kirjallisen eriävän mielipiteen (liite 9) ja Petri Kalmi oman eriävän mielipiteensä (liite 9a). Muutoin Ylin päätöksenteko hyväksyttiin kunnanhallituksen esittämässä muodossa.

- Puheeni 9.12.2009 valtuuston talousarviokokouksessa § 159 koskien Rajamäen uimahallin peruskorjausta. Äänestyksessä 5,3 milj. euron saneeraus voitti täpärästi luvuin 26 - 24 - 1 vaiti.

Rajamäen Uimahalli tarvitsee peruskorjauksen.  Nyt jo peruskorjauksenkin kustannusarvio on alkuperäisestä 1milj. euron arviosta kaksinkertaistunut. Tässä talousarviossa esitetään suunnittelun aloittamista vasta vuonna 2011. Minusta se tulee aloittaa jo ensi vuonna. Siksi kannatan valtuutettu childtin esitystä, että hanketta aikaistetaan, siten että peruskorjauksen varataan 100.000 euroa vuodelle 2010 ja itse toteutukseen 2.000.000 euroa vuonna 2011.

Mutta pohjaesityksenä on sekä peruskorjaus että uimahallin laajennus. Summaltaan 5.300.000 euroa. Pelkkä peruskorjaus on siis 3 milj. euroa pienempi kuin talousarvion pohjaesitys. Mitä tällä 3 milj. eurolla saataisiin tai pikemminkin jäisi saamatta?

Asiakirjoissa laajennuksen perusteluina on esitetty viihtyisyyden lisääminen ja palvelutarjonnan monipuolistaminen. Näillä on tarkoitus lisätä hallin vetovoimaa ja siten kasvattaa käyttäjämääriä.

Nykyisessä uimahallissa käyttäjämäärää on viime vuosina lisätty miltei joka vuosi. Asiakaskäyntien määrä on kasvanut vuoden 2001 n. 130 000:sta vuoden 2008 n. 174 000:een eli 35 %. Tämä on tehty, ei suinkaan uittamalla vaan järjestämällä eri asiakasryhmille enenevässä määrin räätälöityä, ohjattua toimintaa. Tällä toiminnalla kunnan tuki per käyttäjä on jonkin verran alentunut, mutta viime vuonna se kuitenkin oli 2,56 euroa asiakaskäyntiä kohti. Tämän toimintalinjan seurauksena on nyt tilan ahtaus ja tarve saada lisää tilaa. Sitten laajennuksen myötä asiakaskäyntikertojen määrää olisi mahdollista lisätä 30.000. (Mitä tapahtuu, kun miinuskatteellisten asiakkaiden määrää lisätään?) Rajamäen Uimahallin kävijöistä tehdyn selvityksen mukaan (17.2.- 1.3.2009) noin 20 % tulee Nurmijärven ulkopuolelta. Edulliset hinnat voivat olla yksi selitys, mutta Nurmijärven kunnan tehtävä ei suinkaan ole tukea ulkokuntalaisia. Päiväsaikaan (klo 9 – 15) Rajamäelle pääsee kuka tahansa kuntosalille ja uimaan maksamalla 2,70 euroa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Myyrmäessä pelkästä uinnista saa maksaa jo 5 euroa.

Mitä tämä 3 milj. euroa maksava laajennus pitäisi sisällään?

Laajennuksen kokonaisala (900 m2) sisältää 200 m2 kuntosalia, 150 m2 ryhmäliikuntatilaa, 150m2 terapia-allas sekä oheistiloja (245 m2)väljemmälle kahvilalle, kampaamolle, kauneudenhoitolalle, hierojalle, fysikaaliseen hoitoon ynnä muuhun sellaiseen.

 Kun Uimahalliyhtiön päivittäisen toiminnan pyörittämisen joka kolmas euro on peräisin Nurmijärven kunnalta, on myös arvioitava, miten ja kuinka laajasti se voi toimia yksityisen yritystoiminnan alueella?

-         2008: toimintatuki 325.500 euroa lainanhoito/rahoitusavustus 120.999 euroa      (= lyhennykset ja korot), yhteensä 446.499 euroa

Kun yrittäjä itse vastaa toiminnan taloudellisesta riskistä, mutta missä ja mikä on kunnan omistaman yhtiön riski?

Mitä terapia-altaisiin Nurmijärvellä tulee, niin kyse on vain käyttöönotosta. Iltaisin, kun uimahallissa on eniten asiakkaita ja myös eniten ohjattuja ryhmiä, meillä on lisätila valmiina Kiljavan Sairaalassa. Erityisryhmät voisivat välittömästi alkaa käyttää tällaista tilaa niin iltaisin kuin viikonloppuisinkin. Senkin me tiedämme, tai ainakin pitäisi tietää, että Kiljavan Sairaala tarvitsee nyt kaiken mahdollisen lisäkäytön.

Nurmijärven kunta ei ole rakentanut yrityksille toimitiloja, meidän ei tarvitse subventoida ulkopaikkakuntalaisten uintikertoja, mutta jo olemassa olevat valmiit tilat meidän on otettava tehokkaaseen käyttöön.

Tavoitteeni on Rajamäen uimahallin pikainen peruskorjaus, mutta ilman laajennusta.

- Jos esityksemme olisi voittanut, Rajamäen uimahallin peruskorjaus olisi siis jo tehty!

Klaukkalan ohikulkutien linjaus

Kirsti Handolin

Kv 29.8.2012 § 75 LAUSUNTO KLAUKKALAN OHIKULKUTIEN YLEISSUUNNITELMAN 2005 TARKISTAMISESTA

Teiden linjaus on keskeisintä yhdyskuntasuunnittelua. Vaikutukset ovat moninaiset ja vaikutusajat tavattoman pitkät.

Ensimmäinen kunnanvaltuutettuna kohtaamani tielinjaus koski  Kirkonkylän ja Perttulan välistä tietä. Vastakkain Perttulan päässä oli kaksi vaihtoehtoa: nykyisen tien leventäminen tai kokonaan uusi linjaus. Vanhan kylätien varressa oli taloja rakentunut tien kummallekin puolen ja tieuraa olisi pitänyt leventää ihmisten pihoille. Vääntö sinne oli tiukka, sillä uusi linjaus suoraan Lopentielle oli viemässä alleen  ”hyvää peltomaata”. Nuorena valtuutettuna tuntui käsittämättömältä, että ihmisten käsin hoitamia pieniä pihamaita ja aitoja voitaisiin asumuksen vierestä uhrata tien alle, kun vaihtoehtona oli tuotantotoimintaan käytettävä pelto. Mutta siksipä juuri sain silloisen Keskustan valtuutettuna kokea väkevä painostuksen. Äänestys tässä salissa oli tiukka, ja tie tuli rakennetuksi suoraan Lopentielle, jossa se nyt on.

Niinhän se, kuten vanha sanonta toteaa, että jos haluat saada riidan aikaiseksi, ryhdy rakentamaan tietä. Ratkaisijan tehtävänä on punnita, arvottaa eri näkemykset. Meidän asiamme on nyt lausua nurmijärveläisten näkemys, lopullinen päätös on sitten valtion käsissä.

Ns. asiantuntijat ovat  viime aikoina toistaneet eheyttämisen merkitystä yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteena. Tässä käsillä olevassa asiassa  eheyttämisen tavoite on tyystin unohdettu. Miten on mahdollista, että virkamiesvalmistelun tuloksena on päädytty esittämään asutuksen jakavaa leveää tieuraa?

Kun monet näistä muistutuksen jättäneistä ovat ostaneet tontin ja rakentaneet sille talonsa, ohitustien linjaus kulki jokseenkin Ripatin pohjoispuolisen vaihtoehdon kohdalla. Nurmijärven kunta oli nämä tontit asemakaavoittanut, myös myi niitä, sai rahat kaupoista ja on sitten kerännyt vielä verot asukkailta.  Siksi nyt tämä kunnan virkamiesten laatima poikkeava esitys silloisesta linjauksesta, edellyttäisi kyllä, että perusteluna ja selityksinä esitetään muitakin selkeitä eroja kuin vain arvioeurot. (Sen verran moraalia kunnalta kaavoittajana ja tonttikauppiaana kuntakauppiaalta pitäisi kohtuudella voida odottaa.)

Tässä ainoaksi erottavaksi tekijäksi on esitetty arvioon perustuva kustannusero       4 milj. euroa. Irralleen otettuna 4 milj. euroa on toki paljon, mutta suhteutettuna koko hankkeeseen ja sen pitkäkestoiseen vaikutukseen,  summan merkitys on pieni.

Helppohan se on syyksi sanoa, perusteluna se on ymmärrettävä ja irrallisena jopa monelle riittävä. Mikä se sellainen syy sitten voisi olla? Perusteluksi on mainittu ”kunnan etu”, ikään kuin jostain ylhäältä katsottuna. Mikä se kunta oikein on? Se on täällä Nurmijärvellä asuvien ja vaikuttavien ihmisten yhteisö. Yhteisöllisyys tavoitteena on nykyisin paljon esillä. Miten on mahdollista, että meidän yhteisömme lukuisten jäsenten hätähuuto elinympäristönsä puolesta tuntuu kaikuvan kuin kuuroille korville?

Perusteluksi eteläisen vaihtoehdon, siis jo toteutuneen asutuksen keskelle rakennettavalle tielle, on sanottu, että ”toisessa (siis pohjoisessa) pilattaisiin tulevat hyvät rakennuspaikat”. Eikö kaikille pitäisi olla päivänselvä lähtökohta, että jo olemassa olevia toteutuneita rakennuspaikkoja, perheiden asuinpaikkoja, ei pilata.

Lainsäädäntö pakottaa kuulemaan kuntalaisia, mutta toteutus on liian usein vain lain kirjaimen, ei suinkaan lain hengen mukaista. Kyse alkaa olla pelkästä näennäiskuulemisesta. Muistutuksia kuntaan on tehty, mutta tarkemmat vastaukset niihin on luvattu vasta valtion toimesta, sitten kun kunta ensin on linjannut kantansa!

Jos tämä kovakorvainen linja jatkuu, nämä nyt muistutuksensa jättäneet asukkaat ovat saamassa kohtalotovereita eri puolilta Nurmijärveä. Meillä on tällä hetkellä useampi hanke, joissa suunnitelmia on etenemässä asukkaiden haitaksi. Miltä mahtaa jo nyt tuntua Metsä-Tuomelan kaatopaikan tuntumassa asuvista, Perttulassa pelättäessä louhoshankkeen etenemistä, Harjulan alueella odotettaessa jälleen kerran ampumaradan laajennussuunnitelmien toteutumista? Asukkaiden vastustus tuntuu vain kiihdyttävän haittaa tuottavien asioiden etenemistä virkakoneistossa. Tässä asiassakin hallintokoneistossa on otettu todellinen loppukiri pitkään jatkuneen veivaamisen päättämiseksi.

Neljän vuoden takainen tunnukseni tälle kaudelle oli kirjattu muotoon  ”Asukkaan asialla”. Ja se linjaus pitää. Esitän/kannatan kunnan lausunnoksi valittavaksi vaihtoehtoa 2B.

Mutta nyt esimerkiksi Vuorenpeikontiellä ja Sammalkaarella on tilanteet, joissa kunta on laatinut asemakaavan voimassa olevan tiesuunnitelman mukaisesti siten, että meluntorjuntaa ym ei ole huomioitu ikkunoiden erikoisvaatimuksilla ym. kiinteistoille. On luonnollista, että asemakaavat on tehty niin, että erikoisvaatimuksia ei ole, koska tielle oli vahvistettu paikka kauaksi kaavoitetuista tonteista.

Eli tontit ostettu hyvässä uskossa kuntaan, Konoseen ja asemakaavan luottaen sillä oletuksella, että tie tulee kauas Ripatin pohjoispuolelle vaihtoehdon 2B paikkeille. Huijatuiksi me tontinostajat itsemme koemme!

Käsittämätöntä on ollut kiire vetää linjauspäätös pikavauhtia läpi kunnan hallintoelimistä. Saman tien kesän jälkeen ensimmäisissä kokouksissa. Kuntakehitystoimikunnan esityslistaa ei julkaistu kunnan nettisivuilla, ja näin kuntalaisilla ei ollut mitään mahdollisuutta kommentoida ensivaiheessa päättäjille valmistelutekstissä esiintyneitä virheitä. Kunnanhallituksen esityslistalle asia tuli tarkistamattomasta pöytäkirjasta ja nyt sitten valtuusto tekee jo pikavauhtia päätöksiä.

Hallintokömmähdykset:

Uusi laaja jääviystulkinta. Kun vaikutusalue on otettu jääväysperusteeksi, perustellusti voi kysyä, miten valtuuston voi enää saada päätösvaltaiseksi.

Parinkymmenen vuoden takainen omakohtainen rankka kokemukseni tämän kunnan virkamiesten vallasta ja toisaalta aika monen senaikaisen luottamushenkilön asioihin paneutumattomuudesta on palautunut kirkkaana mieleeni näitä muistutuksia lukiessa ja samalla hallintoa katsoessa.

_____________________________________________________________________________________

LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPAIKAT

Kv 16.11.2011 § 109 (25.5.2011 jättämäni aloitteen käsittely)

Ensinnä haluan kiittää virkakoneistoa ripeästä aloitteen valmistelusta. Kun tänä vuonna Nurmijärvi-lippu on uudistettu, tulee myös joukkoliikenteeseen liittymisen edellytyksiä parantaa.

Tänään myöhemmin käsiteltävä talousarvioesitys sisältää ensi vuodelle 150 000 euroa pysäköintialueiden rakentamiseen. Seuraaville vuosille (2013-16) summaksi on varattu 100 000 euroa per vuosi (Kunnallistekniikan rakentamisohjelmat 2012-2016).

Kaikissa kolmessa päätaajamassa linja-autoaseman tuntumassa on selkeä tarve pysäköintipaikoille. Kirkonkylässä kunnantalon parkkipaikka alkaa täyttyä jo aamuvarhaisesta töihin menijöiden autoista. Klaukkalassa linja-autoaseman pysäköintimahdollisuudet on tavallisesti käytetty puoli kahdeksaan mennessä. Rajamäellä uimahallin tuntumaan töihin menijät jättävät kulkupelinsä.

Kunnalla on onneksi kiinteistöjä omistuksessaan monessa paikassa, joten luvallista tilaa pitäisi olla helppo löytää. Esimerkiksi Klaukkalassa tulee ottaa pikimmiten käyttöön linja-autoasemaa vastapäätä oleva kunnan omistama tyhjä tontti S-marketin vieressä.

 Asuinalueilta tultaessa pitäisi fillari voida jättää lähimmän pysäkin tuntumaan bussin reitillä ja tätä varten tulee kartoittaa luontevat liittymispaikat kunnan kiinteistöillä kuten päiväkodit, koulut ja muut hallussa olevat kiinteistöt. Klaukkalassa polkupyörille riittänee mainiosti tilaa esimerkiksi Aitohelmen ja koulun pihalta Ropakon suunnasta tuleville ja Kuonomäentietä kulkeville Kirjaston (Säästökeskuksen) pihalta.

Erinomaista on, että esittelytekstin mukaan on aikomus myös neuvotella yksityisten omistamien kiinteistöjen käyttömahdollisuuksista.

Mutta lisäksi pyörien pysäköintipaikoista tulee kertoa näkyvästi vaikkapa kunnan nettisivuilla ja bussiaikatauluissa. Näin matkaketjujen sujuvuutta sekä joukkoliikenteen käyttöä voidaan erinomaisesti edistää.

_____________________________________________________________________________________

IKÄIHMISTEN PALVELUT

Kunnanvaltuusto 26.9.2012

§ 90 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI -  HEINÄKUULTA 2012 SEKÄ MÄÄRÄRAHA- JA TULOSARVIOMUUTOSET

Muutama sana osavuosikatsauksesta sosiaali- ja terveystoimialan kohdalta, joka löytyy listan sivulta 45:

Perinteisenä syynä vuodesta toiseen  sosiaali- ja terveystoimen budjettiylityksissä on syytetty erikoissairaanhoidon menojen kasvua, niin nytkin, kun lähes puolet eli 1,7(6) milj. euroa budjetin ylitysuhkasta kohdistuu siihen.

Mistä se kertoo?

Todennäköisesti vahvasta alibudjetoinnista. Raami on ollut liian ahdas. Ja selvää on, että erikoissairaanhoidon lasku joka tapauksessa maksetaan, niin kuin maksetaankin.

Kysymykseksi jää, miten lakimuutokset, kuten hoitotakuu ja vammaispalvelulaki  otettu huomioon, mutta onko niiden euromääräisiä seurauksia Nurmijärven kunnalle edes ollut mahdollista arvioida.

Millä Nurmijärven kunta voi vaikuttaa erikoissairaanhoidon laskun suuruuteen? Meidän vallassamme on paikallisen sairaanhoidon järjestäminen. Sujuva toiminta terveyskeskuksessa on avain menestykseen. Kun asiat pitkistyvät, ne yleensä mutkistuvat, niin sairauksien myös hoidossa.

Kesän toimenpideselvityksessä omaishoidon tuki oli menossa karsintaan, mutta luottamushenkilölautakunta ehti hätiin ja nyt se ei lakkautuslistalla. Jos näin ei olisi tapahtunut, ylitysuhka todennäköisesti olisi vielä suurempi.

Kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin, tavoiteltiin synergiaa. Kokemuksen myötä herää kysymys, saavutettiinko sitä vai sameniko läpinäkyvyys suuren organisaation myötä.

Tulevien vuosien kunnan tärkein ja strategisesti merkittävin peruspalvelujen kehittämiskohde suuntautuu ikäihmisiin. Millaisia palvelumuotoja suositaan, mitä kehitetään ja pystytäänkö luomaan uusia kunnan talouden kannalta kevyempiä, mutta samalla ikäihmiselle mieleisempiä palvelumuotoja.

Listalla todetaan: ”Vanhustyö- ja laitoshoidossa henkilöstökulut ylittyvät. Niiden ylitys on mahdollista kattaa kunnan yleisellä palkkavarauksella.” Mutta kuinka kauan?

Siksi olen laittanut kiertoon aloitteen, jossa esitetään vahvasti luottamushenkilövetoisen työryhmän perustamista samaan tapaan kuin toissa valtuustokaudella ratkottiin lasten päivähoidon monipuolistamista vastaavantyyppisessä tilanteessa. 

TERVEYSKESKUKSEN TOIMIVUUS

Kirsti Handolin (20.4.2011 valtuustoaloitteeni käsittely) 

Kunnanvaltuusto 4.4.2012

38 VALTUUSTOALOITE TOIMIVAMMASTA TERVEYSKESKUKSEN PÄIVYSTYKSESTÄ

Kirsti Handolin:

On erinomainen asia, miten terveyskeskuksemme päivystystoiminta on parantunut vuoden sisällä. Jämäkästä otteesta asian tavoitteelliseen ratkaisuun olkoon osoituksena kohtaan 1 laadittu vastaus. Vielä vuosi sitten esim. 8.4.2011 oltiin tilanteessa, että kuuden tunnin odottamisen jälkeen potilaita lähti jonosta pois, ja yksityinen lääkäri sitten kirjoitti reseptin tai lähetteen erikoissairaanhoitoon Hyvinkäälle.

Mutta tosiaan jo touko-kesäkuun vaihteessa tukkimiehen kirjanpidolla on saatu selvitetyksi todella lyhyitä odotusaikoja, suorastaan sekunteja A-luokassa - sitä tosin ei selvityksestä ilmene, sattuiko viikolle yhtään A-luokan asiakasta! Eikä noin tilastollisesti tässä tutkimuksessa ajankohdan valinnallakaan ilmeisesti ole mitään merkitystä loistavien tulosten saavuttamisen kanssa.

Niin ikään vastauksen mukaan asiakkaiden informointia on nyt henkilökunnalle painotettu. Toivottavasti myös sisältöön on kiinnitetty huomiota, eikä jonon etenemistä koskeviin kysymyksiin vastauksena enää ole ”Ei voi tietää, lääkäri päättää järjestyksestä”.

Se, että kotihoidon ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin vakanssit ovat täyttämättä ja niitä paikataan omalääkäreillä, viedään samalla sieltä vastaanottoaikoja pois, ei voi olla järkevä eikä taloudellinen ratkaisu pitkän päälle, mutta ei myöskään mitenkään kohtuullinen sairastuneelle kunnan asukkaalle. Kun omalääkäriltä ei aikaa saa, on turvauduttava päivystykseen. Ja se on juuri sitä ylivuotoa, josta pitäisi päästä eroon. Päivystyksen tulisi olla ensisijaisesti Ensiapua. Jos omalääkärimallilla aiotaan edelleen edetä, lääkäreitä on tavalla tai toisella yksinkertaisesti palkattava lisää. Tai sitten on toteutettava muita ratkaisuja.

Ehkä hieman asenteelliseksi vastauksessa osoittautuu suhtautuminen yksityisiin lääkäriasemiin.  ”Heidän toimintaperiaatteenaan on antaa aikoja niitä kysyville niin kauan kuin niitä riittää arvioimatta hoidon tarvetta.” Lähtökohtaisesti potilas itse eli asiakas on arvioinut tarvitsevansa lääkärin apua. Sen vakuudeksi hän on valmis avaamaan lompakkonsa nyörit ja maksamaan koko palvelun.  Ajan saa tällä seudulla helposti jostain samalle päivälle ja siihen asti voi tehdä itsearviointia kotona.

Tällä seudulla 20 min yleislääkärin vastaanotto maksaa keskimäärin 46 euroa eilen KELAn verkkosivuilla avatun uuden palvelun mukaan. Nurmijärvellä oikealta tohtorilta on saanut ajan 41 euroon.  Kun sekalaisina toimistokuluina veloitetaan 12-13 euroa käynniltä, tulee kokonaissummaksi noin 60 euroa. KELAn korvaus kattaa suunnilleen toimistokulujen verran. (Vastaanoton hinta sisältää niin lääkäriajan, tilat ja laitteet, hallinnon kuten ajanvarauksen ja kassapalvelun ja merkillistä kyllä todennäköisesti toiminnasta jää vielä voittoa.)

Terveyskeskuksen päivystyskäynnin kokonaishintaa ei vielä tällä aikataululla tähän vastaukseen ole pystytty laskemaan pääomakulujen jäädessä epäselviksi. Mutta ilman niitäkin terveyskeskuksen päivystyskäynnin kustannukseksi on saatu jo 88 euroa. Tältä osin osuva on vastauksen lausahdus: ”Yksityissektori toimii kaiken kaikkiaan eri periaatteella kuin kunnallinen järjestelmä”!

Nykyisen käytännön mukainen sairaanhoitajan tekemä pikainen hoidon tarpeen arviointi päivystykseen hakeutuneelle on ihan oikeasti hyvä asia. Miten asiakkaat pystytään sitten jakamaan oikeisiin jatko-osoitteisiin ja varmistamaan sairaiden asianmukainen hoitoketju tarkastellen sosiaali- ja terveystoimea myös kokonaistaloudellisesti. Siinä ehkä tältä osin tärkein pohde ratkaistavaksi, kun palvelutuotanto-ohjelmaa rakennetaan.

On hyvä, jos päivystyksen toimivuus on nyt esitetyllä tasolla. Lähdetään siitä, että aloitteeseen saatu vastaus on palvelulupaus. Jos se ei toteudu, niin sitten kannattaa ottaa yhteys kunnanjohtajaan, jonka esityksen mukaisesti aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

_____________________________________________________________________________________

Kirsti Handolin

Kunnanvaltuusto 4.4.2012

36

VALTUUSTOALOITE ULKOPUOLISEN SELVITYKSEN LAATIMISESTA KOSKIEN RAJAMÄEN UIMAHALLI OY:N INVESTOINNIN KANNATTAVUUTTA

Aloitteen pikaista hylkäämiskäsittelyä valtuustossa perustellaan sillä, että ”hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan edetä valtuuston marraskuisen päätöksen mukaisesti”. Viimeistään tässä kohdassa olisi odottanut näkevän edes maininnan siitä, että juuri siltä osin päätöksellä ei ole lainvoimaa, koska hallinto-oikeudessa on käsittelyssä valitus. Ja kuten jo aiemmin tänään todettu päätös ei ole lainvoimainen ja vanhan opin mukaan sellaista päätöstä ei siis ole olemassa ennen kuin hallinto-oikeus on asian ratkaissut. En ymmärrä tällaista valituksesta kertomisesta välttelemistä. Eihän se tosiasiaa muuksi muuta, saati poista, mutta tekee kyllä tarpeettomasti virkavalmistelusta epäluotettavan. (Valituksella tulee aikanaan ratkaistuksi talousarvion kirjausten merkitys toiminnan pohjana.)

Kohdassa 2 s. 73, 1. kpl väitetään virheellisesti, että ”herkkyysanalyysillä pyrittiin löytämään näkemys asiakasmäärän muutoksesta kahdessa vaihtoehtoisessa investointimallissa.” Näin ei suinkaan ollut, laskelma kertoi vain erisuuruisten asiakasmäärien kasvun vaikutuksesta kunnalta tarvittavaan tukeen. En tiedä, onko aloitteen valmistelijoilla ollut käytössään kyseinen herkkyysanalyysi, jossa todetaan:

”Herkkyyslaskelmissa on otettu lähtökohdaksi selvittää kunnan toimintatuen ja rahoitustuen määrää uimahallille eri muuttujien vaihtoehdoille. Muuttujina herkkyyslaskelmissa on asiakasmäärän kasvu suhteessa nykyiseen asiakasmäärään ja rahoituskulujen määrä kahdella eri korkovaihtoehdolla. Kunnan toimintatuen ja rahoitustuen määrä on arvioitu laskemalla muuttujille eri arvoja, joiden avulla tuloslaskelman kautta on arvioitu tarvittavaa tuen määrää.”

Isomman laajennuksen vaihtoehdossa kävijämäärän kasvuprosentteina käytettiin 20, 40 ja 60.  Pienemmässä B-vaihtoehdossa laskelmat tehtiin 10, 20 ja 30 %:n kasvulle.

Herkkyysanalyysin perusteissa todetaan tarkasteltavien kasvuprosenttien valinnasta seuraavaa:

”Asiakasmäärän kasvuprosentti on pyritty arvioimaan realistisesti, käyttäen hyväksi muiden kuntien uimahallien korjauksista/laajennuksista saatavaa tietoa, sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Uimahalli- ja kylpyläteknisen yhdistyksen (Ukty ry) määrittelemää laskennallista kerrointa uimahallin kävijäpotentiaalin laskemiseksi.”

Tähän ilmeisesti viitataan 2. kappaleen lopussa kertomalla, että ”analyysi pohjasi lukuisiin selvityksiin, joita Suomessa on tehty uimahalli-investointien vaikutuksesta kävijämääriin.” Näitä selvityksiä ei ole mainittu liitteenä eikä niitä myöskään ole löydettävissä Ukty ry:n sivuilta. On selvää, että uimahallin korjausta tai laajennusta seuraava vaikutus kävijämääriin, riippuu ensinnäkin lähtötilanteesta eli siitä, missä kunnossa halli oli ennen ja toiseksi markkinatilanteesta kullakin alueella.

Näin ollen ei suinkaan herkkyysanalyysissä esitetyn perusteella voi osoittaa johtopäätöksenä, että 50 %:n kasvuarviota kävijämäärään voidaan pitää realistisena, kuten aloitteen vastauksen loppuun on kirjoitettu.

Kun 2. kohdan viimeisessä kappaleessa todetaan, että ”ratkaisevaa on kunnan näkemys uimahallin vaikuttavuudesta ja hintapolitiikasta eli kuinka paljon kunta on valmis tukemaan uimahallia”. Juuri tästä tässä aloitteessa on kysymys. Kunnan näkemyksen määrittelee kulloinenkin kunnanvaltuusto. Siksi tämän aloitteen ajatuksen huolellinen toteutus: realistinen ulkopuolinen arvio, juuri Rajamäen uimahallin kohdalla käyntien lisääntymisestä suunnitellun laajennuksen myötä, on erinomaisen tärkeää hankkeen kestävän rahoituspohjan varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Kun nyt keskustelussa pääperusteluna käytetään kuntastrategian mainintaa eri taajamien tasapuolisesta kehittämisestä, voi tulevien strategioiden linjaukset olla ihan toisenlaisia. Tai kun virkamiesperusteluna on esitetty kunnan kokonaistaloudellista näkökulmaa, ei ehkä kannattavuusvaatimus ole ollut ensimmäisenä mielessä, joka tässä yhteydessä tarkoittaa hyväksyttävissä olevaa tappiotakuuta. Mutta kuten parin vuoden välein tehdyistä uimahallipäätöksistä on todettu, että uusi päätös korvaa aiemman, niin se ilmeisesti pätee myös jatkossa.

Tämän aloitteen valmistelu ei täytä huolellisen ja hyvän hallintotavan edellytyksiä esittämällä virheellisiä tietoja herkkyysanalyysin luonteesta, jättämällä kertomatta asian valituksenalaisuudesta päinvastoin korostaen asian kiireellisyyttä tavoiteaikataulussa pysymisellä sekä esittämällä virkamiehelle epäasiallisella tavalla subjektiivisia arvailuja valtuustoaloitteen luonteesta.

”tähtää ehtojen asettamiselle”,

”ettei aloitteen tekemisestä saisi tulla äänestyksessä hävinneille keino estää talousarvionkokouksen enemmistön tekemän päätöksen toimeenpano”.

Esitän/kannatan asian palauttamista ja selvityksen teettämistä.

Kunnanvaltuusto 8.2.2012

Kirsti Handolin/Keskustan valtuustoryhmä

§ 7 KEHITYSJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÖ JA VÄLIAIKAISJÄRJESTELYT

Me odotamme viranhaltijoilta vahvaa asiaosaamista, tunnollista ja monipuolista paneutumista asiakokonaisuuksiin sekä sitoutuneisuutta toimimaan pitkäjänteisesti nurmijärveläisten parhaaksi.

Nämä tavoitteet diplomi-insinööri Aarno Kononen täyttää erinomaisesti. Kehitysjohtajan tehtävistä jo kertynyt runsaan vuoden pituinen kokemus on tuonut selkeää näkemystä niin kunnan strategian kuin elinkeinopolitiikan toteuttamiseen.  Vahva pohja kunnan tuntemiseen on luotu pitkäaikaisena yleiskaavoittajana.

Luontevana jatkona tälle työlle Keskustan valtuustoryhmä esittää Aarno Konosta valittavaksi avoinna olleeseen kehitysjohtajan virkaan, kuten kunnanhallitukselle tehty esitys 7.11.2011 on. Siinä kunnanhallituksen kokouksessahan tämä esitys, joka myös oli asiaa valmistelleen haastatteluryhmän yksimielinen esitys, jäi yllättäen häviölle puheenjohtajan äänen ratkaistessa äänestyspäätöksen.

Esityksemme vastaa kunnanhallitukselle 12.12.2011 tehdyn esityksen vaihtoehtoa a. Mitä toimintaorganisaation tarkistukseen tulee, niin siltä osin se joka tapauksessa on nytkin etenemässä päätöksentekoon vasta syksyllä 2012. Eli täytettäkään avoinna ollut virka vakinaisesti ja valittakoon siihen diplomi-insinööri Aarno Kononen.

Kirsti Handolin  Kv 19.5.2009

KIIKKAISTENKUJAN KAAVA

Syksyllä 2005 paikallislehtemme uutisoi Kiikkaistenkujalle rakennettavasta kolmesta 5-kerroksisesta kerrostalosta. Pohjatietona oli kaavoituslautakunnan vireillepanopäätös asemakaavan muuttamisesta YIT:n anomuksesta.

Asia oli uusi, siitä ei kaavoituskatsauksessa ollut mainintaa, toki pieniin kaavamuutoksiin ryhdytään ilman mainintojakin, mutta onko 2-kerroksisen asuinliiketalon muuttaminen 5-kerroksiseksi kerrostaloksi pieni vai jo suurempi muutos, siitä alueen asukkailla oli varmasti aivan perustellusti poikkeava näkemys suhteessa kaavoittajan näkemykseen, eikä sitä näkemystä suinkaan parantanut  tieto hankkeen taustalla olevasta suuren rakennusliikkeen osaamisesta.

Mitä muuta tämä silloin poikkeuksellisen ripeänä pidetty kaavoittajan toiminta aiheutti?

Palautettakoon mieliin tätä joutuisaa vireilletulopäätöstä seurannut marraskuun puolivälissä pidetty kunnanvaltuuston budjettikokous. Tällöin valtuusto päätti lisätä talousarvion sitoviin tavoitteisiin kahden vielä enemmän Klaukkalan keskustassa sijaitsevan alueen asemakaavoittamisen. Kyse oli kirkonmäeltä aukeavasta näkymästä viistosti vasemmalle Ylitilantien varteen sekä Lepsämäntien ja urheilualueen välisestä alueesta. Kumpikin kyläkuvassa erittäin näkyvä ja keskeinen alue on saanut kaavoittajan kiireissä odottaa tulevaisuuden suunnitelmiaan makaamalla rakennuskiellossa. Tämän valtuuston sitovan tavoitteen kuntamme kaavoittaja kuittasi merkitsemällä alueiden kaavoituksen vireilletulleeksi vuonna 2006. Sittemmin etenemisestä ei ole mitään esityslistoilla näkynyt. Saa nähdä, meneekö kirkonmäen toisella puolella neljännesvuosisata rikki ennen kuin ensimmäistäkään asemakaavaa saadaan päätettäväksi. Mutta tämä vireilletullut asemakaavan muutos on tänään kunnanvaltuuston päätettävänä.

 Voisiko tästä tämän kaavoitusprosessin hoidosta oppia jotain?

Ensinnäkin tämän kaavan valmistelija on tuottanut hyvän, monipuolisen ja havainnollisen paketin uuden kaavan vaikutuksista. Siitä erinomaiset kiitokset! Mutta valitettavasti esillepano on ollut pahinta virkamieslaatua.

-         Vasta muistutusten jättöaikana  asukkaille järjestettiin yleinen kaavan  esittelytilaisuus ja sekin vasta kunnanhallituksen evästämänä.

 -         Kun asukkaat ovat kokeneet ongelmaksi kuntaa edustavien tahojen tutustumisen tilanteeseen paikan päällä, ei ihme että tekstin vakuutus: ”naapureiden näkemykset ja toiveet ovat olleet hyvin valmistelijoiden ja päättäjien tiedossa koko muutosprosessin ajan” vaikuttaa kyllä asukkaan näkökulmasta katsottuna aika ylimieliseltä. Semminkin kun helmikuussa pidetyssä kaavan esittelytilaisuudessa ei saapuvilla ollut sen kummemmin vastavalittuja päättäjiä kaavoituksesta, kunnanhallituksesta eikä kunnanvaltuustostakaan.

 -         Kun kritiikin kohteena on yli kaksinkertainen kerrosluvun nosto, niin ehkä esittelytekstissä käytetyn mittakepin olisi voinut valita toisinkin kuin  vertaamalla sitä mäellä sijaitsevaan kirkkoon.

 -         Rakennusliikkeen anoma rakennusoikeus jaettiin kaavaluonnoksessa kahdeksi pienemmäksi luvuksi, vaikka ne yhteenlaskettuina olivatkin suunnilleen rakennusliikkeen  anomuksen mukaisia. Sitten kaavaan merkityn rakennusoikeuden sallittua ylittämistä pienennettiin ja sanamuotoa tarkennettiin koskemaan vain yhteistiloja eikä autosuojia, mutta myöhemmin taas autosuojat palasivat esittelytekstiin yhteistilojen jatkoksi. No tässä nimenomaisessa tapauksessa nämä ”autosuojat” kuulemma tarkoittavatkin autokatoksia, jotka eivät sisälly rakennusoikeuteen, vaikka niitä nyt tässä juuri autosuojiksi kutsutaan. Taitaisiko tätä selvemmin pystyä ilmaisemaan? Tällaisen vastauksen kuitenkin maanantain kyselytunnilla sain.

Ehkä näistä jotain voisi opiksi ottaa. Jatkossa kun taajamien tiivistäminen nostaa arvoonsa oikeasti vuorovaikutteisen kaavoitusosaamisen merkityksen.

Vanhoilla alueilla ongelmana on usein mieltää voimassaolevan mutta toteutumattoman kaavan vaikutukset ja uuden mahdollisuudet. Niin tässäkin.

Nykyiseen nähden lisäasutus kyllä tuo käytännössä alueen liikennemääriin ja liikennöintiin muutoksia, vaikka ne eivät aiheuttaisikaan liikenneverkkoon muutostarpeita. Vaikka Kiikkaistenkujalta on kartassa lähiiliittymä Klaukkalantielle, on sen käytettävyys vilkkaamman liikenteen aikana aika toivotonta kaupungin suuntaan pyrittäessä. Siksi autoliikenne sinnepäin ohjautuu todennäköisesti Kiikkaistenkujalta Kiikkaistentietä pitkin. Onneksi kaavaratkaisu sallii tilan puolesta kevyen liikenteen väylän rakentamisen Kiikkaistenkujan varteen. Tämän toteuttamiseen tulee kunnan teknisen toimen pikaisesti ryhtyä. Olen tehnyt tästä kevyen liikenteen väylähankkeesta valtuustoaloitteen.

Ja vielä lopuksi selvyyden vuosi maininta omasta osallistumisestani päätöksentekoon:  kunnanhallituksen kokouksissa olen ollut Hallintolain mukaisesti yhteisöjäävi siitä lähtien, kun kaava-alueen naapuritontilta Rinnekotisäätiö on lausunut mielipiteensä ja koska toimin Rinnekotisäätiön hallinnossa. Mutta kun valtuustossa noudatetaan Kuntalakia, ei tällaista jääviyttä enää ole.